Hei!

Tässä taas uusia mahdollisuuksia harjoitella.

23.1, perjantai, klo 9.00 (Tiina)

2.2, maanantai, klo 9.00 (Tiina)

8.2, sunnuntai,  klo 11.00 (Anna)

14.2, lauantaina, klo 11.00 (Nökö)

 

Ilmoittautumiset vanhaan tapaan vetäjille suoraan!

t. Anna, Tiina ja Nökö

 

 

Marras- ja joulukuussa pidetään seuraavat koiraetsintäharjoitukset:

9.11, su, klo 13.00, Hasselholmin uimarannan parkkipaikka, Nökö
14.11, perjantaiaamu, Tiina
22.11, lauantai, Anna
29.11, lauantaiaamu, Nökö
3.12, keskiviikkoaamu, Anna
14.12, sunnuntai, Tiina

Ilmoittautukaa treenien vetäjälle puhelimitse tai sähköpostilla!

t. Nökö

Syksyn koiraetsintäkurssille osallistui 4 koirakkoa. Kurssi on nyt saatu päätökseen, tässä lupaavat etsijäkoirat esittäytyvät:

Päivi ja Santtu
Berninpaimenkoira Santtu (Monte Rosan Salvatore) on 2½ vuotias reipasotteinen tosiäijä. Santtu on energinen, yhteistyöhaluinen ja oppivainen. Santun luonteelle on ominaista keksia kaikenlaista hupia ja viihdykettä, jos ympäristö ei tarjoa riittävästi virikkeitä. Santtu ei ole sohvaperuna, vaan pikemminkin todellinen työkoira. Pennusta asti Santulla on ollut luontaista kiinnostusta hajujen seuraamiseen.


Santtu saa palkan onnistuneen harjoituksen päätteeksi.

Outi ja Ringa


Outi ja Ringa kahvilla treenien päätteeksi

Elisa ja Alix
Alix on 3 vuotta täyttävä viipurilaisten löytökoirien ainoa lapsi. Se on perinyt jackrussell-isänsä älykkäään ja toimeliaan luonnon ja siksi sille piti löytää harrastus. – Olen hämmästynyt siitä, miten tämä hössöttäjä muuttuu kun saa etsintätehtävän; siitä tulee systemaattinen ja keskittynyt. Sen
ilmekin näyttää muuttuvan virkaiseksi siksi aikaa kuin etsintävaljaat ovat päällä.

Miten nopeasti koira oppiikin tehtävän kun on asiantunteva kouluttaja! Kunpa olisin itsekin omaksunut asiat samalla nopeudella kuin Alix. Usein epäilin sen työskentelymenetelmiä, mutta onneksi ohjaajat kehottivat minua antamaan koiran ratkaista ongelmat itse. Sen teenkin mielelläni koska Alix on itsenäinen olento.

Kiitos Annalle ja Katriinalle innostavasta ja rauhallisesta ohjauksesta! Tulemme jatkamaan koiraetsintää sekä harjoituksissa että toivottavasti myös tositoimissa.


Alix jäljestää

Katri ja Tuikku
Tuikku on jo 5 1/2 -vuotias parsonrussellinterrieri, joka muutti Katrin luokse vasta viime keväänä. Tuikku ei ole aikaisemmassa elämässään harrastanut jäljestystä, mutta viime kevään tutustumiskurssin jälkeen näytti siltä, jäljestys voisi olla sopiva harrastus Tuikulle.

Tuikku on varsin hyvin oman arvonsa tunteva ja älykäs olento ja se aiheutti haasteita välillä myös kurssilla, koska Tuikku hieman valikoi ketä se viitsi etsiä ja milloin. Se kuitenkin kävi selväksi, että Tuikku on niin halutessaan todella lahjakas ja innostunut jälkikoira. Nyt Katrilla riittääkin haastetta keksiä miten, ketä ja milloin Tuikku viitsii etsiä...


Tuikku maalikoirana

Kaikki kurssille osallistuneet koirat osoittautuivat hyviksi jälkikoirien aluiksi. Nyt vaan treenaamaan ja ehkä jonain päivänä tositoimiin!

Edit: lisätty kuvia kurssin tiimellyksestä.

Pidimme pienimuotoisen intensiivikurssin aktiivisille harjoitusringin jäsenille koirien tason tarkastamiseksi. Lisäksi videoimme jäljestyksiä tarkoituksena tarkkailla koirien ilmaisua. Kurssi järjestettiin Vessöön maastoissa perjantaina ja lauantaina, sunnuntaina olimme Porvoon golfkentän lähimaastoissa.

Mukana oli kaikkiaan 14 koiraa (jos laskin oikein), osa jäljestämässä ja osa maalikoiran tehtävissä. Kiitos kaikille maalikoirille, te olitte suureksi avuksi!

Kurssi sujui hienosti ja kaikki jaksoivat olla hyvin mukana, vaikka sunnuntain jälkeen metsässä vietettyjä tunteja olikin kertynyt jo 12. Sunnuntaina katsoimme vielä videot läpi ja analysoimme ilmaisuja. Päätimme yrittää videoida jälkiä jatkossakin, siitä oli selkeästi hyötyä ilmaisujen tarkkailussa.

Jatkamme kurssia vielä ensi viikonvaihteessa ja ensi viikon alussa. Toivottavasti saamme vieraita maalikoiria vielä silloinkin mukaan.


Evästauolla launantaina.


Maalille lähdössä


Hulda lähdössä jäljelle


"Luontokuvaajat"


Tuikku maalikoirana.

Alunperin sunnuntaiksi suunnitellut treenit pidettiin jo lauantaina sääennusteen luvattua sadetta sunnuntaiksi. Mukana treeneissä olivat Anna ja Isak, Tiina ja Nana, Katri ja Remu sekä vierailevina maalikoirina Sunna ja Vili emäntänsä kanssa.

Treenien teemana oli taajama. Teimme jäljet Kevätkummun teollisuusalueella osittain tielle ja osittain tien vierellä äoleviin metsiköihin ja poluille. Kaikki jäljet olivat merkkaamattomia.

1. jälki tehtiin Isakille, maalikoirana oli Sunna. Sunna lähetettiin matkaan keilahallin vieressä olevasta metsiköstä. Jälki kulki metsikössä talojen takaa kohti Veckjärventietä ja tien yli. Veckjärventien toisella puolella jälki jatkui hiekkatietä pitkin, josta se poikkesi vielä metsään 90 asteen kulmassa. Jälki ehti vanheta vajaa puoli tuntia.

Isak lähti matkaan innokkaasti, mutta valitsi aluksi Hannelen jäljet Sunnan jälkien sijaan. Anna ei päästänyt Isakia väärälle jäljelle vaan antoi hajun uudelleen. Sitten Isak lähti oikeaan suuntaan. Matka oli sujunut hyvin siihen saakka, kunnes aivan lopussa siellä hiekkatiellä vastaan oli tullut toinen koira. Isak hieman hämääntyi tästä tilanteesta ja vei Annan ohi siitä kohdasta, missä Sunna oli kääntynyt metsään. Isak vei Annan aivan hiekkatien päähän, jolloin Anna arvasi, että nyt on menty ohi. Anna päätti palata hiekkatien alkuu ja antaa siellä haju uudestaan Isakille. Kun olivat palaamassa takaisin, niin Sunna oli huomannut heidät mtsästä ja alkoi haukkua. Isak havaitsi samalla myös Sunnan, joten Anna kiitti ja palkkasi Isakin.

Toinen jälki tehtiin Remulle, maalikoirana oli Nana. Remun jälki lähti Ensio Miettisen tien viereisestä metsiköstä ja kulki tien viertä metsän puolella, tehtaan portin kohdalla jälki siirtyi aivan tien reunaan ja pian tien toiselle puolelle. Jälki jatkui tien loppuun, josta alkoi hiekkainen kävelytie. jälki meni kävelytietä pitkin jonkin matkaa, josta Nana kääntyi pois tieltä ja odotti metsikössä n. 10 metrin päässä kävelytiestä. Jälki ehti vanheta reilut puoli tuntia.

Remu sai hajun n. 10 metriä ennen sitä kohtaa, mistä Nana oli lähetetty matkaan. Tarkoitus oli, että Remu poimisi hajun janalta. Katri teki tässä kohtaa virheen ja antoi hajun suunnilleen siinä kohdassa josta Tiina oli alittanut kaarroksen. Remu valitsi taas ensin vastaan tulevan Tiinan hajun. Katri pysäytti Remun ja antoi hajun uudelleen. Remu meni vähän hämmennyksiin ja pyöri hetken tien vieressä tietämättä minne mennä. Lopulta se läksi suunnilleen puolivälistä Nanan ja Tiina jälkeä okeaan suuntaa, joten Katri antoi sen mennä. Tässä vaiheessa tuuli oli yltynyt melkoisesti ja oli jo saattanut painaa hajua aika paljon pois alkuperäisestä aloituspaikasta.

Remu lähti matkaan melko vauhdikkaasti, mutta vauhti hidastui matkalla melkoisesti. Remu meni alun ihan oikein, mutta kun jälki kääntyi 90 astetta kohti tietä, meni Remu taas vähän hämmennyksiin. Se teki tsekkauksia vähän joka ilman suuntaan ja tuli lopulta uudelleen Katrin luo kuin kysyäkseen neuvoa. Katri antoi jälleen hajun Remulle jolloin matka jatkui kohti tietä vähän määrätietoisemmin.

Remu meni tielle asti ja kääntyi siitä oikeaan suuntaan. Tällä kertaa Remun jäljestysvauhti oli varsin hidasta ja se joutui selvästi tekemään kovasti töitä. Ympäristö oli vaikea ja lisäksi tuuli hankaloitti tehtävää. Remu käveli koko ajan tien reunaa pitkin eikä ylittänyt tietä missään vaiheessa. Kävelytielle päästyämme Remu selvästi kiihdytti vauhtia ja sen työskentely muuttui varmemmaksi. Katri näki Nanan jo kaukaa, mutta Remu vain jatkoi keskittyneesti matkaa. Remu meni vähän ohi siitä kohdasta, josta Nana oli mennyt metsään ja kartoi oikealle tavallaan Nanan vierelle. Remu jäi vähän tsekkailemaan siihen kohtaan ja sitten se jo äkkäsikin Nanan. Katri kiitti ja kehui Remua ja yritti palkita, mutta Remu ei taaskaan huolinut palkkaa.

Nana tuli maalilta Remun luo ja kävelimme yhtä matkaa takaisin.

Viimeinen jälki tehtiin Nanalle, maalikoiranan oli Vili. Vili läksi matkaan Teollisuustien viereisestä metsiköstä ja seuraili sitä kunnes vastaan tuli kävelytie. Tästä Vili meni Teollisuustien yli ja jatkoi matkaa tien toisella puolella metsikössä.

Jälki ehti vanheta reilut puoli tuntia. Nana lähti matkaan ja läksi kulkemaan aivan Teollisuustien reunaa pitkin. Nana oli mennyt tien yli, jonka jälkeen se oli jäänyt paikalleen haistelemaan ilmaa. Tiina antoi uudelleen hajun Nanalle, mutta se ei enää suostunut jatkamaan matkaa, jolloin Tiina keskeytti jäljestyksen. Vili tuli näyttäytymään Nanalle piilostaan.

Tiina ei ollut varma, ilmaisko Nana jo niin kaukaa, vai kadottiko se hajun. Ken tietää. Voi olla, että jäljen alussa olleet Remun jäljet sekoittivat Nanaa, koska huomasimme, että alksi Nana meni ainakin jonkin matkaa Remun jälkeä pitkin.